Vuosi 2020
Risto Volanen ja laaja tarkastelu itsenäisen Suomen ensi vuosista.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen tunnetaan poliittisesta taustastaan ja mm. Matti Vanhasen hallituksen kansliapäällikkönä. Eläkepäivinään hän on kuitenkin palannut historiantutkimuksen pariin ja ehtinyt jo julkaista alalta kolme kirjaa. Pietari-seurassa aiheena oli ”Nuori Suomi sodan ja rauhan Euroopassa” (Otava 2019). Kirjassaan Volanen tarkastelee Suomen tapahtumia vuosina 1918 – 1923 Euroopan valtioiden keskinäisten ja sisäisten suhteiden taustaa vasten. Tarkastelutapa on tervetullut laajennus nuoren Suomen historian ymmärtämiseksi kuohuvan Euroopan melskeiden keskellä.
Volasen mukaan Euroopassa tiedettiin 1800-luvun loppupuolella kuka oli kunkin valtion pomo ja hallitsija. Vuosisadan vaihteen tienoilla tilanne muuttui kun monarkiat yksi toisensa jälkeen alkoivat horjua ja hajota uusien aatteiden, vallantavoittelijoiden ja kansanliikkeiden ilmaantuessa markkinalle. Vakaus valtioiden sisällä ja välillä alkoi horjua ja Suomi oli tässä menossa myös mukana.
Volanen kävi esityksessään kuten kirjassaankin tapahtumat yksityiskohtaisesti läpi päivämäärien tarkkuudella rinnastaen Suomen ja pääasiassa Venäjän, Saksan, Englannin ja Ranskan pyrkimykset, reaktiot sekä niiden valtaryhmittymien asennoitumisen tapahtumiin. Valtava määrä yksityiskohtia, henkilöitä, sopimuksia ja neuvotteluja. Mutta kaikesta tästä avautui kuitenkin se polku, jota kulkemalla Suomi selvisi. Volasen kuvauksen mukaan Suomen maltilliset poliittiset voimat onnistuivat luovimaan vaikka ojan kautta kiertäen tilanteissa, joissa äärivoimat olivat viemässä maata rotkoon.
Oheisessa esityksen kalvon kuvakaappauksessa on kuvattu tiivistetysti Volasen yhteenveto ja johtopäätös pienen maan paikasta historian kulun kiertoessa vuosikymmenten ja -satojen saatossa.
Vuosikokous 17.2.
Ennen yht.tri Risto Volasen esitystä pidettiin seuran vuosikokous, joka käsitteli sääntömääräiset valinnat, kertomukset ja talousasiat. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen professori Timo Vihavainen ja seuran entinen hallitus jatkaa pienin henkilömuutoksin. Jäsenmaksuksi vahvistetiin entiset 20 euroa vuosi kuitenkin niin, että opiskelijat ja työttömät pääsevät 10 eurolla.
Vappu Orlov aloitti uuden toimintavuoden 2020.
Suomentaja Vappu Orlov oli seuran vieraana 20.1. Topeliassa asianaan kertoilla ennen kaikkea käännöstyöstä Svetlana Aleksijevitsin tuotannon parissa. Orlovin käsialaa on Aleksijevitsin ”Neuvostoihmisen loppu” -teoksen käännös. Kirja kertoo siitä, mikä kansalaisten elämässä muuttui kun Neuvostoliitto hajosi.
Vappu Orlov on tehnyt elämäntyönsä Kustannusyhtiö Tammen kustannustoimittajan ja aloittanut käännöstoiminnan vasta eläkkeelle päästyään. Venäjää hän on opiskellut Helsingin yliopistossa sivuaineena legendaaristen Vahrosten oppilaana. Opintoja ja kieliharjoittelua on kertynyt myös Neuvostoliitossa, josta löytyi myös aviopuoliso.
Alun perin Neuvostoihmisen loppu ei Orlovia erityisemmin innostanut, hän piti kirjaa hajanaisena eikä sen kaikkien osien mukana oloa ollut helppo ymmärtää. Jo itse nimen kääntäminen suomeksi tuotti vaikeuksia, ”vremja second hand” -ilmaisulle ei oikein ole sellaista vastinetta suomeksi, mikä vastaisi neuvostoihmisen käsitystä ilmaisusta. Kirja ei kaunokirjallisesti ollut Orlovin mukaan erityisen merkittävä. Se ei myöskään ollut hankalasti käännettävää monikerroksista ilmaisua mutta jos lopputulos lukijaa kiinnostaa, niin teos on paikkansa ansainnut. Erityisen hienosti kuvatuiksi Orlov kehui haastateltujen keittiökeskusteluja, jotka venäläisille ovat niin tyypillisiä. Neuvostoihmisen loppu pohjautuu kirjailijan tekemiin tavallisten kansalaisten haastatteluihin, kuten hänen useat muut kirjansa ja näytelmänsä. Näiltä osin Orlov piti Aleksijevitsiä uranuurtajana Venäjällä. Tilaisuudessa todettiinkin, että kun Venäjällä on pyrkimys kirjoittaa kipeää historiaansa uusiksi, niin tällaiset tavallisten ihmisten kertomukset jäävät kuitenkin kaunokirjallisessa muodossa elämään.
Kirjan käännöstyö kesti noin puoli vuotta, eikä Orlov ollut työn kestäessä yhteydessä kirjailijaan eikä myöskään Aleksijevitsin muihin kääntäjiin. Lopputulosta hän kyllä vertasi englannin- ja ruotsinkielisiin käännöksiin. Neuvostoihmisen loppu on julkaistu Tammen Keltaisessa kirjastossa 2018.
Neuvostoihmisen loppuun voi tutustua alla olevan linkin välityksellä:
https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2018/12/28/svetlana-aleksijevits-neuvostoihmisen-loppu/