Vuoden 2007 tapahtumia

19.1.Jasnaja Poljanan muisteluilta

Tolstoin jäljillä Moskovassa ja Jasnaja Poljanassa toukokuussa 2006 käyneet kokoontuivat muistelemaan ravintola Nyyrikkiin Käpylässä. Ohjelmassa oli myös Marja-Leena Mikkola ja Ahmatovan runoja, pelmenejä, teetä, alkujuomaa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Venäjä-seuran Käpylän osaston kanssa.

Kirjailija Laila Hirvisaari Pietari-seurassa

Jäsenillassa tiistaina 23. tammikuuta oli vieraanamme kirjailija Laila Hirvisaari. Hän kertoi vaikutelmistaan Romanovien Pietarista, kirjailijatyöhön ja lähihistoriallisen romaanin kirjoittamiseen liittyneen tutkimustyön pohjalta. Paikalla oli liki 30 kuulijaa.

1.3. Aurora Karamzin ja vallan näyttämöt

Toistakymmentä seuran jäsentä tutustui Espoon kaupunginmuseon hienoon näyttelyyn Aurora Karamzinin elämästä. Monille osallistujalle näyttely toimi myös ennakkoinformaationa kesän 2007 Uralin matkalle, joka suuntautuu Demidovien dynastian malmimaille ja jonka seuran jäsen Pulmu Manninen vetää.
 

22.3.-25.3. Kulttuurikaupunki Pietari -seminaari.

Seminaarimatkalle osallistui 22 seuran jäsentä ja ystävää. Seminaarin lisäksi ohjelmassa oli kiertoajelu suomalaiseen Pietariin Jarmo Nirosen opastuksella. Matkalla poikettiin myös Edit Södergranin haudalle Raivolaan sekä luontokohteena Raivolassa sijaitsevaan Pietari Suuren aikaiseen lehtikuusimetsikköön. Seminaariraporttiin pääset klikkaamalla otsikkoa.

Vuosikokous 12.4.

Vuosikokous pidettiin Aleksanteri-instituutissa. Osanottajia oli liki kolmekymmentä. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Jarmo Nironen. Kokousasioiden lisäksi Venäjän tuntija, valt.tri Ilmari Susiluoto esitelmöi Venäjästä vilpittömän ilon valtakuntana vodkakulttuurin näkökulmasta sekä kertoi yhteiskunnallisten kysymysten heijastumisesta mm. venäjän kieleen.

Kevään teatteriretki Tampereelle 5.5.

Ohjelmassa oli Tampereen Teatterin esitys "Kun isoisä Suomeen hiihti". Sen on Tommi Auvinen dramatisoinut Daniel Katzin samannimisen teoksen pohjalta. Musiikki on Sari Kaasisen. "Posketon musiikillinen sukutarina kertoo humoristisesti paitsi Bennon myös koko suuren ja meluisan juutalaisperheen värikkäistä vaiheista. Ja tietysti Bennon suuresta rakkaudesta isoäiti Weraan, tuohon komeaan ja neuvokkaaseen naiseen".

Runoilta Pyysaaressa 5.6.

Runoillassa juotiin kuohuviinit Timo Vihavaisen ja Martti Haltian syntymäpäivien merkeissä. Osallistujia oli kolmattakymmentä ja osanottajien esittämiä runoja kuultiin runsaasti. Kalakeitto ja viini herkistivät illan.


 

Torstai 18.10. "Minun Leningradini ja Moskovani".

Toimittaja Reijo Nikkilä kertoi opiskelustaan ja työskentelystään Neuvostoliitossa ja näytti "Moskovassa tuuletetaan" tv-dokumentin perestroikasta. Dokumentissa Nikkilä haastatteli mm. kirjailija Mihail Shatrovia, Alla Pugatsovaa ja Artjom Troitskia.
Lisäksi nähtiin lyhyt dokumentti Leningradin piirityksen päättymisestä. Osallistujia oli tarkalleen 23.

Torstai 22.11. "Ryssän koulussa"

Tohtori Kari Ketola kertoi väitöskirjansa pohjalta suomalaisten stipendiaattien opiskelusta Venäjällä sekä venäjänkielen opiskelusta autonomian aikana. Esitysken otsikolla luennoija ei pyrkinyt provosoimaan, vaan kuvaamaan käsittelemänsä ajan henkeä. Ketolan mukaan venäjän opiskeluun ja opiskeluun Venäjällä on suhtauduttu eri kausina, lähtien ensimmäisten stipendiaattien lähettämisestä Venäjälle 1812, aina hyvin poliittisesti. On aikoja jolloin opiskelun on katsottu edistävän suomalaisuusaatetta ja kausia, jolloin opiskelijat on tuomittu kuiluun ja kadotukseen. Maukkaita sitaatteja kuultiin mm. Armfeltilta, Ahlqvist-Oksaselta ja Kiannolta. Pragmaattinen suhtautuminen venäjänkieleen on vasta nykyajan tuotetta.

Mukavaa jutustelua oli kuulemassa parikymmentä seuran jäsentä ja ystävää.

Pikkujoulu 13.12.

Pikkujoulua viettämään kokoontui Venäjän tiede- ja kulttuurikeskukseen reilut kolmekymmentä henkeä. Isäntänä oli Toivo Tubin, joka perinteen mukaan kattoi pöydän herkullisilla kaalipiirakoilla. Tilaisuudessa vieraili myös moskovalainen akateemikko ja taiteilija Mjud Metshev vaimonsa Olgan kanssa. Mjud kertoi suhteestaan Pietariin, jonka loisto ja traagiset kohtalot ovat monella tapaa vaikuttaneet taiteilijan työhön ja ajatteluun.