Kymenlaakson kierros 2023

Kymenlaakson kierros/Timo Vihavainen

Retken ideana on lyhyesti tutustua siihen osaan Kymenlaaksoa, joka liitettiin Venäjään Turun rauhassa vuonna 1743 ja hahmottaa kuva tämän asian merkityksestä Ruotsin kuningaskunnalle, Suomen suuriruhtinaskunnalle, Venäjän keisarikunnalle ja seudun paikalliselle kehitykselle.

Uusi, vuoden 1743 rajahan oli voimassa vielä sen jälkeenkin, kun Suomen suuriruhtinaskunta oli liitetty Venäjään Haminan rauhassa vuonna 1809. Vanhan Suomen palautus tapahtui vasta vuonna 1812. Niinpä Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan seudut olivat ”venäläisiä” lähes 70 vuotta.

Uusi raja jätti linnoitetun Haminan Venäjän puolelle ja sen korvikkeeksi perustettiin Loviisan kaupunki, jota ruvettiin linnoittamaan. Svartholman merilinnoituksesta tuli varsin vaikuttava, mutta maalinnoitus jäi aivan keskeneräiseksi (jäljellä bastionit Ungern ja Rosen).

Haminasta tuli vahva venäläinen varuskuntakaupunki, jossa toimi myös kantonistikoulu, mistä juutalainen hautausmaa yhä muistuttaa. Vanhan Suomen palauttamisen jälkeen Haapaniemen kadettikoulu siirrettiin Haminaan (nykyinen RUK). Siitä tuli Suomen ruotsinkielisen aateliston ja Venäjän armeijan tärkein yhdysside, jossa syntyneet suhteet vaikuttivat myös teollisuuden ja hallinnon alalla.

Haminassa kohtasivat myös tuon aikainen kuninkaamme Kustaa III ja hänen serkkunsa, Venäjän keisarinna Katariina II vuonna 1785, jolloin Kustaa yritti saada serkkunsa mukaan hankkeeseen, jossa Ruotsi olisi ottanut Tanskalta Norjan.

Katariina ei kiinnostunut, mutta Kustaa pakotti hänet sotaan (Kustaa III:n sota 1788-1790), jonka aikana käytiin muun muassa kaksi meritaistelua aivan Kotkan edustalla (Ruotsinsalmi). Ruotsinsalmen toinen taistelu (1790) kuuluu koko merisotahistorian suurimpiin.

Sodan jälkeen Venäjä rakennutti entistä vahvemman linnoituslinjan Pietarin suojaksi (mm. Kyminlinna) ja perusti Ruotsinsalmeen ajan oloissa valtavan sotasataman, jonka muistona on yhä mm. ortodoksinen Pyhän Nikolai Ihmeidentekijän kirkko. Linnoitusjärjestelmän rakentajaksi nimitettiin Venäjän historian kuuluisin sodanjohtaja, kenraali (myöhempi generalisssimus) Aleksandr Suvorov, joka osasi suomeakin.

Kymenlaakson historiaan liittyy monia Venäjän historiassa tunnettuja tapahtumia ja henkilöitä. Jälkimmäisiin kuuluu muun muassa uskomattoman uran luonut kansainvälinen seikkailija, Nassau-Siegenin prinssi Charles Henri (Karl Heinrich), joka voitti ensimmäisen Ruotsinsalmen taistelun vuonna 1789 ja hävisi toisen vuonna 1790.

Kierroksella tutustutaan seudun venäläisiin muistoihin museoiden näyttelyjen ja paikallisten oppaiden johdolla. Kokonaiskuvaa aiheesta pyritään luomaan myös oman selostuksen avulla.